Missä kulkee raja siinä, että kuinka väsynyt voi ihminen olla?

Pari huonosti nukuttua yötä takana ja silmäni eivät jaksa enään pysytellä auki, en kuitenkaan uskalla päivällä nukkua koska pelkään, että sitten en ainakaan saa öisin nukutuksi. Tosin nukuin päiväunet tai en olen silti väsynyt enkä nuku öisin. Asiaa ei helpota lainkaan öisin mahassa vellova vauva , eikä se että stressaan muuttoa ja tulevaa sektiota. Esikoinen menee säännöllisen epässäännöllisesti nukkumaan klo.20.30-23 ja herää säännöllisesti silti klo 7! Eikö tuo lapsi selviää siis vähemmillä unilla kuin minä, kyllä on epäreilua. Viime viikolla poikani kommentoi väsymystäni " et sinä voi olla väsynyt, kun sinä olet äiti" nerokasta tekstiä 3-vuotiaalta.

Viime yön nukkumis saldoni, menen sänkyyn klo 21 pyörin ympäri sängyssä ja hikoan , vauva melskaa mahassani (eikä sekään ikinä nuku) nukahdan herätäkseni vessaan klo1.. jonka jälkeen jatkan sängyssä pyörimistä ja nukahdan ilmeisesti hetkeksi, koska siippani sanoi tulleensa nukkumaan klo 2 eikä minulla ole siitä mielikuvaa. Herään uudestaan klo 2.30 mennäkseni vessaan, vauva aloittaa taas yöllisen rumban. En saa nukuttua joten menen katsomaan koneelle, joko synnärille illalla lähteneestä irkkikaveristani oisi tietoa - eipä ole. Pelaan hetken jotakin typerää peliä ja surffaan netissä. Sänkyyn menen takaisin lähempänä kello viittä. Poika herättää klo 7.05. Siippaa ei herää hän jatkaa uniaan, hyvä sinänsä koska hän menee illaksi töihin ja hänelläkin on univelkaa ihan tarpeeksi, hyvä että hän saa edes joskus nukuttua.

Josko ensi yö olisi parempi.